Opettajan tukimateriaali - laaja
1. Riskialttiissa perheympäristössä elävä lapsi tarvitsee aikuiskontaktia
Vanhempien päihteiden käyttö voi aiheuttaa lapselle haittoja. Joka kymmenes lapsi kokee eriasteisia vanhempiensa juomisesta johtuvia haittoja. Haitat eivät riipu ainoastaan käytön määrästä: Monesti lapsen elämää vaikeuttavat pikemminkin kodin riitaisa ilmapiiri, arjen ennakoimattomuus, turvattomuus, rutiinien puute ja pelko.
Turvattomissa olosuhteissa kasvava lapsi tarvitsee ympärilleen aikuisen, joka
- kuuntelee, on läsnä,
- toimii johdonmukaisesti ja
- on luotettava ja johon voi myös muodostaa luottamuksellisen suhteen.
Lapsi pitää suhdetta vanhempaansa tärkeimpänä ja rakkaimpana, vaikka suhteessa on lasta hämmentäviä ristiriitaisuuksia. On tärkeää, että lapsi voi säilyttää suhteensa tärkeisiin ihmisiin silloinkin kun perhe ei pysty tarjoamaan riittävän turvallisia kasvuoloja.
2. Mitä lapselle kuuluu?
Toisinaan merkit perheen vaikeuksista voivat olla hyvinkin selviä. Lapsi saattaa kertoa omista päihdekokeiluistaan, väkivallasta tai vaikeuksista kotona. Lapsi voi olla väsynyt, levoton tai hänen on vaikea keskittyä. Joskus lapsen ongelmat voivat puolestaan tulla esiin täytenä yllätyksenä kun selviää, että luokan hiljainen onkin kantanut vastuuta koko perheestä ja arjen toimimisesta. Pelkkien ulkoisten merkkien perusteella on haitallista tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Kasvattajana voit osoittaa kiinnostusta kysymällä ”mitä sinulle kuuluu?” Kiinnostuksen osoittamisella ja kuulumisten kysymisellä saattaa olla paljonkin merkitystä lapselle, jonka elämässä on vähän hänen voinnistaan kiinnostuneita aikuisia. Kysymällä lapselta itseltään voidaan välttää myös arvuuttelusta johtuvia väärinkäsityksiä. Lapsi ei välttämättä halua puhua vaikeaksi kokemistaan asioista, ja tätä tulee kunnioittaa.
3. Mitä opettaja voi tehdä? Mitä koulussa voidaan tehdä?
Yleinen harhaluulo on, ettei lasta voi auttaa, elleivät vanhemmat raitistu tai vähennä alkoholinkäyttöään. Lasta voidaan auttaa monin keinoin puuttumatta vanhempien ongelmiin.
Opettajan tärkein tehtävä lapsen auttamisessa on lapsen ongelman havaitseminen ja lapsen ohjaaminen eteenpäin tarvittavan avun piiriin. Kouluympäristössä tärkeimmät tukihenkilöt ovat terveydenhoitaja, kuraattori ja koulupsykologi. Heränneestä huolesta on hyvä keskustella myös työtoverien kanssa.
Puhu oppilaan kanssa ja kuuntele, mitä hän kertoo tai tuottaa muuten. Luotettavan aikuisen huomion ja läsnäolon on tutkimuksissa havaittu olevan merkittävä psykososiaalisilta haitoilta suojaava tekijä. Saatat olla ainoa, joka sen juuri tämän lapsen kohdalla tekee ja antamasi aika voi olla hänelle ratkaisevan tärkeää. Lapsi saattaa testata aikuisen luottamusta ennen kuin uskaltaa kertoa murheistaan. Tämä saattaa näkyä esimerkiksi huomion hakemisena kahdenkeskeisissä tilanteissa, mutta myös opettajan kärsivällisyyden koettelemisena.
4. Varjomaailma-sarjakuvan käsittely oppitunnilla
Valmistaudu tuntiin ainakin lukemalla sarjakuva itse läpi ja miettimällä mitä ajatuksia se sinussa herättää. Muistele luokkaasi: Miten oppilaasi luontevimmin käsittelevät asioita?
- Keskustelu koko luokan kesken
- Keskustelut pienryhmissä ja purku yhdessä esimerkiksi ryhmätyönä, jossa ajatukset kerätään julisteelle
- Oman tarinan kirjoittaminen/piirtäminen
- Draama/ilmaisu
Ennen sarjakuvan jakoa ja keskustelua on hyvä kertoa mistä sarjakuvassa on kysymys. Oppilaiden kanssa on syytä sopia säännöt siitä, millaista keskustelua luokassa saa käydä ja millainen on sopimatonta. Esimerkiksi: kunnioitetaan luokkakavereita, kunnioitetaan toisen mielipidettä, keskustellaan ainoastaan sarjakuvasta ja sen herättämistä ajatuksista, ei nimillä kaikkien tuntemista henkilöistä.
Käsiteltäessä sarjakuvaa voidaan ensin kerrata tarina:
- hahmot
- juoni
- käännekohdat
- loppuratkaisu
Tämän jälkeen voit virittää keskustelua esimerkiksi seuraavin kysymyksin:
- Millainen tunnelma sarjakuvassa oli?
- Mitä uskot tarinassa tapahtuvan seuraavaksi? Olisiko se mielestäsi oikea ratkaisu?
- Mitä toivoisit tarinassa seuraavaksi tapahtuvan? Millainen olo lapsille silloin jäisi? Mikä olisi eri tavalla kuin nyt? Miksi se olisi lapsille tärkeää?
- Mikä toi toivoa Hillen ja Ilpon tilanteeseen?
- Mikä tai kuka auttoi lapsia selviytymään vaikeasta tilanteesta ja kipeistä tunteista (mm. pelko, häpeä, huoli vanhemmista, viha, suru)
5. Mistä lapsi voi saada apua?
Lapsella on lain ja Lasten oikeuksien sopimuksen mukaan oikeus siihen, että hän saa ikätasonsa mukaista hoivaa ja huolenpitoa. Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Kun on selvästi havaittavissa, että nämä oikeudet eivät toteudu, on lapsen lähellä olevan aikuisen toimittava. Monesti vaikeudet perheissä ovat voitettavissa riittävän varhaisella tuella. Välillä apua ja tukea on vaikea hakea itse, eikä avulle aina havaita tarvettakaan. Joskus perheen ulkopuolinen ja kunnioittavasti toimiva aikuinen voi auttaa perheen alkuun avun omaehtoisessa hakemisessa.
Peruspalvelut:
- Koulun oppilashuolto: terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi
Nuorisoasemat:
Anonyymit auttamispalvelut verkossa/puhelimessa:
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin ja netti
Puhelinnumero 0800-120 400
Normaalit päivystysajat ovat maanantaista perjantaihin kello 14-20 ja lauantaista sunnuntaihin kello 17-20. Puhelu on soittajalle ilmainen. Päivystäjät ovat koulutettuja, vapaaehtoisia aikuisia.
Nuorten netti
Nuortennettiin tulleisiin kirjeisiin vastataan kahden viikon sisällä. Palvelu vaatii rekisteröitymistä nimimerkillä.
Helppimesta -
www.helppimesta.fi
Mm. ”Kysy meiltä”-palvelu, jossa nuorten kirjeisiin vastaa aikuinen, ja Alateenin ylläpitämä chat-palvelu.
Elämä On Parasta Huumetta ry:n ja Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä Neuvontapalvelu
Puhelinnumero 0800 900 45.
Puhelu on soittajalle ilmainen. Neuvontapalvelu tarjoaa neuvontaa huumeiden käyttäjille, heidän omaisilleen, ammattilaisille ja muille palveluja tarvitseville.
Nettineuvonta vaatii rekisteröitymisen.
6. Lastensuojeluilmoitus
Lastensuojeluilmoitus on helppo ja tehokas keino ilmaista huolesi sosiaalityön ammattilaisille. Ilmoitus tehdään kunnan sosiaalitoimistoon joko puhelimitse, kirjeitse tai käymällä henkilökohtaisesti paikan päällä.
Tarkemmat ohjeet lastensuojeluilmoituksen tekemiseen löydät osoitteesta www.lastensuojelunkasikirja.fi.
Koulun henkilökunnalla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos lapsen hoidon, huolenpidon tai kehityksen arvellaan vaarantuneen.Ilmoituksen tekeminen ei edellytä, että lapsi tarvitsee vahvaa tukea, perusteltu huoli riittää syyksi. Vastoin yleistä käsitystä lastensuojeluilmoitus ei automaattisesti johda lastensuojelullisiin toimenpiteisiin: ilmoituksen saatuaan lastensuojelun sosiaalityöntekijä harkitsee, ylittävätkö ilmoituksen perustelut selvityskynnyksen.
Vanhemmilla on oikeus saada kysyttäessä tietää lastensuojeluilmoituksen tekijä, jos tämä on viranomainen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa voi aina myös käydä konsultatiivisen keskustelun, jossa ilmaistua huolta lapsesta ei kirjata lastensuojeluilmoitukseksi.
7. Lisää tietoa aiheesta
www.lasinenlapsuus.fi
Ammattilaisille suunnattua tietoa vanhemman päihdeongelman vaikutuksesta lapseen. A-klinikkasäätiön tuottama verkkopalvelu.
www.paihdelinkki.fi
Tutkittua tietoa päihteistä ja riippuvuuksista, neuvontaa ammattilaisille ja vertaiskeskusteluita. A-klinikkasäätiön tuottama verkkopalvelu.
http://neuvoa-antavat.stakes.fi
Stakesin ehkäisevän päihdetyön sivut
www.lapsitieto.fi
Lastensuojelun keskusliiton Lapsitiedon keskus välittää tietoa niistä toimijoista ja asioista, jotka suojelevat lasta sekä edistävät monin eri tavoin lasten hyvinvointia.
http://www.lskl.fi/tiedostot/folder_3/A10YZdyp.pdf
Varpu – Lapselle tukea ajoissa: Opettajan työn tueksi tuotettu varhaisen puuttumisen kysymyksiä käsittelevä kirjoituskokoelma. Julkaistu alun perin Opettaja-lehden (38 B/2005) liitteenä.
8. Kirjallisuutta
Ackerman, Robert J
.: Lapsuus lasin varjossa - lapsi alkoholiperheessä. Opas vanhemmille, ammattikasvattajille ja hoitotyöntekijöille. Kääntänyt ja Suomen oloihin toimittanut Teuvo Peltoniemi. A-klinikkasäätiö ja Valtion painatuskeskus. Toinen painos. Helsinki 1992.
Holmila, Marja & Kantola, Janna(toim): Pullonkauloja. Kirjoituksia alkoholistien läheisistä. Stakes 2003.
Nätkin, Ritva(toim): Pullo, pillerit ja perhe. Vanhemmuus ja päihdeongelmat. PS-Kustannus, Juva. 2006.
Utoslahti, Kirsi & Peltoniemi, Teuvo(toim.): Pikkuaikuisia - Kirjoituskilpailun kertomuksia ja tutkimustietoa Lasinen Lapsuus -hankkeesta 42:2003.
Lisää aiheesta julkaistua
Tämä tukimateriaali on tuotettu A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -hankkeessa.