LAPSI JA VANHEMMAN PÄIHDE- TAI MIELENTERVEYSONGELMA

Veli-Matti Saarinen* 

Lasten on usein vaikea ymmärtää, mistä vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmassa oikeastaan on kyse ja mitä kaikkea siihen liittyy. Monet lapset kokevat aiheuttaneensa vanhemman vaikeudet tai ainakin olevansa osasyyllisiä niihin. Lapselle onkin tärkeää kertoa, etteivät vanhemman sairaus tai ongelmat ole lapsen syytä.

Lapsen ymmärrys kasvaa iän myötä ja siksi on tärkeää, että ikätasoista tietoa annetaan jo pienemmillekin lapsille. Muita päihde- tai mielenterveysongelmasta kärsivän vanhemman lasta suojaavia tekijöitä ovat mm. lapsen omat kyvyt ja taidot, hyvät välit päihdeongelmasta kärsivään vanhempaan, toinen huolehtiva vanhempi, hyvä kaveripiiri, koulun sujuminen ja hyvä harrastus. Kaikkinainen pärjääminen ja aikuisten tuki ovat omiaan luoman lapselle ymmärrystä siihen, että vanhemman ongelmat ovat lapsesta erillisiä.

Toimiva lapsi & perhe – menetelmät ovat kehittyneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe – hankkeen (W. Beardslee, Tytti Solantaus) työn tuloksena. Nämä työmenetelmät on kehitetty alun perin lapsen kehityksen tukemisen ja häiriöiden ehkäisemisen apuvälineiksi silloin, kun vanhemmalla on psykiatrisia oireita. Menetelmiä käytetään myös somaattisesti sairastuneiden vanhempien perheiden kanssa, perusterveydenhuollossa, lastensuojelussa, perheneuvolatyössä, päihdehuollossa ja koulussa. Menetelmää voidaan hyvin soveltaa myös muiden, perheen sisäisten, vaikeasti puheeksi otettavien asioiden avaamiseen kaikkien perheenjäsenten kesken. Tällaisia asioita voivat olla mm. lapsen sijoitus, omaisen itsemurha, perheenjäsenen päihdeongelma, lapsen vakava sairaus tai muu vielä puhumaton asia.

Seuraavassa tapausesimerkissä keskitytään lapsen tiedonsaannin tärkeyteen yhtenä lasta suojaavana tekijänä. Tapahtumat kerrotaan vanhemman ja perheen yhden lapsen kertomusten kautta. Kirjoittaja on saanut perheeltä luvan tapausesimerkin esittämiseen.

Kyseessä on keski-ikäinen isä (Pauli), joka on sairastanut kaksisuuntaista mielialahäiriötä kymmenen vuotta. Lisäksi hänellä on ollut vakava päihdeongelma. Päihdeongelman vuoksi hänen sairautensa hoito ei ole ollut hallinnassa. Hoitamaton sairaus ja päihdeongelma johtivat perheen heikkoon taloudelliseen tilaan myös sosiaalisten suhteiden kärsiessä. Pauli oli avioliiton loppuaikoina väkivaltainen ja lapset näkivät pahoinpitelytilanteita muutaman kerran. Puoliso (Ritva) haki eroa kestämättömässä tilanteessa. Pauli kuitenkin ilmestyi eron jälkeenkin humalassa häiriköimään perheen asunnon ovelle jolloin lapset Pekka (9v.) ja Tuulia (15v.) pelkäsivät kovasti tilannetta. Joskus Pauli ilmestyi ovien taakse lasten ollessa kahden kotona.

Ritva haki lähestymiskieltoa. Sen saatuaan Pauli ei ole asunnon oven taakse enää tullut. Sen sijaan hän soittelee humalassa, mutta myös selvin päin lapsilleen ja erityisesti Pekalle. Selvin päin soitetut soitot ovat olleet Pekalle mieluisia ja tuovat hyvät muistot isästä mieleen. Sen sijaan humalassa tai krapulassa soitetut puhelut ovat olleet Pekalle ikäviä, koska Pauli haukkuu Ritvaa ja vetoaa haluunsa olla poikansa kanssa. Paulin, Pekan, Tuulian ja Ritvan kanssa sovittiin Toimiva lapsi & perhe – interventiosta, jossa tavattiin kaikki osapuolet kahdeksassa istunnossa. Pauli ei tässä vaiheessa tavannut muuta perhettä vaan istunnot osin videoitiin ja näytettiin toisille osapuolille. Isän ja lasten valvotuista tapaamisista ei ollut vielä tässä vaiheessa sovittu. Interventiotyöskentelyn aikana Pekka omassa tapaamisessaan kertoi pääasiassa pitävänsä isästä ja tämän soitoistakin silloin kun isä oli selvin päin. Humalaisen isän soitot toivat itkun ja epätoivon Pekan mieleen ja silloin tuntui pahalta. Pekka ei kovinkaan paljoa tiennyt isänsä sairaudesta saati sen hoidosta. Alkoholin tuomista hankaluuksista isän elämään hän tiesi enemmän. Pekkaa huolestutti myös se, että jos isä tulee oven taakse jälleen kolkuttelemaan.

Pekan tietämys (tietämättömyys) ja kysymykset palautettiin Paulille hänen tapaamisessaan. Pauli suhtautui asiaan vakavasti ja sanoi ymmärtävänsä Pekan huolet. Pauli oli useita kertoja päättänyt olla soittelematta pojalleen humalassa, mutta itsesäälin vallassa humalaisena tai krapulaisena oli siihen aina uudelleen ja uudelleen sortunut. Pauli ei ollut varma pystyisikö olemaan soittelematta näissä tilanteissa. Selvin päin Pauli vaikuttaa olevan hyvinkin vastuuntuntoinen, mutta humalassa kontrolli katoaa.

Paulin kanssa päädyttiin toteuttamaan perheinterventio siten, että hän kertoi lapsilleen videolla omasta sairaudestaan ja sen hoidosta. Hän kertoi myös alkoholin aiheuttamista lisähaitoista sairautensa hoidon ja muunkin elämänsä suhteen. Pauli myös halusi kertoa, että hänen sairastamisensa tai kuntoutumisensa ei ole lasten vastuulla millään tavalla vaan hänen on siitä itse vastuu otettava. Pauli kertoi videolla Pekalle: ” Jos joskus soitan taas sinulle humalassa tai krapulassa niin kehotan sinua heti sulkemaan puhelimen”. ”Jos sattuisi niin käymään, että tulen oven taakse kolkuttelemaan, niin silloin älä missään tapauksessa avaa ovea vaan soita heti poliisi!”

Interventio on edelleen kesken, mutta Pekka on otoksen nähnyt ja totesi ilahtuneensa isän hyvästä kunnosta ja isän antamasta luvasta panna puhelin kiinni jos isä humalassa sattuisi soittamaan. Pauli on tähän mennessä pystynyt vähentämään humalassa soittelua ja jopa rajoittamaan juomistaan. Kuitenkin myös humalassa soittelua on ollut vieläkin. Näissä tilanteissa Pekka on toiminut isän ohjeen mukaan ja sulkenut puhelimen. Pekka ymmärtää nyt sanojensa mukaan paremmin isän sairautta ja alkoholismia. Ritvan mukaan Pekka ei enää kanna samalla tavalla huolta ja syyllistä itseään isän suhteen kuin aikaisemmin. Pauli sanoi kerrankin pystyneensä tekemään jotakin järkevää lastensa puolesta.

* kirjoittaja työskentelee kehittämissuunnittelijana Pohjanmaa-hankkeessa (2005 – 2014)

» Lue lisää toimiva lapsi & perhe – menetelmistä

» Tutustu Pohjanmaa -hankkeeseen