LAPSI VANKEUDEN VARJOSSA

Tarja Sassi *

Vankien läheiset ovat olleet unohdettu ryhmä, vaikka toisen tai joissakin tapauksissa molempien vanhempien vankeus aiheuttaa suuria muutoksia perheen sosiaaliseen tilanteeseen. Isyyden ja äitiyden hoitaminen vankilasta käsin voi olla vaikeaa, vaikka lainsäädäntö turvaa lapsen oikeuden vanhempaansa.

Suomessa ei ole tilastoja tai tutkimusta siitä, kuinka paljon vangeilla on lapsia. Ruotsissa vankiperheiden lapsia arvellaan olevan noin 10 000. Yhdessä suomalaisessa vankilassa laskettiin, että sen kolmellasadalla vangilla oli tuhat lasta. Kun Suomen vankiluku oli Rikosseuraamusviraston vankilukuilmoituksen (1.1.2008) mukaan 3269 vankia, voi lapsiluvun Suomessa arvioida olevan Ruotsin lukujen luokkaa. Vankeus ja vanhemman läsnäolon puuttuminen arjesta ovat hyvin monen lapsen arkea tämän päivän Suomessa.

Vuonna 2008 voimaan tullut uusi lastensuojelulaki korostaa ehkäisevän työn merkitystä. Myös uusi vankeuslaki vuodelta 2006 korostaa suhteiden ylläpitämistä läheisiin. Lait eivät käytännössä toteudu. Perheet elävät yhteiskunnassamme yhä edelleen häpeän ja syyllisyyden stigma otsallaan. Vankiperhe kohtaa asenteita lähiympäristön lisäksi myös viranomaisten taholta. Vankiloissa ei ole yhdenmukaisia käytäntöjä tapaamisten eikä muun yhteydenpidon suhteen. Perhetyöllä ei ole kaikissa laitoksissa vastuuhenkilöä. Vankilat pitäisi saada tiukemman ohjauksen piiriin lapsia koskevissa asioissa, jotta lasten oikeudet toteutuisivat. Siirtymävaiheessa vankilaan tai vankilasta takaisin perheeseen tarvitaan vahvemmin kunnallisen perhetyön mukaantuloa.

Vapaudessa oleva vanhempi elää arjessa monenlaisten paineiden keskellä, eikä hänellä useinkaan riitä voimavaroja työstää toisen vanhemman vankeusasiaa lapsensa kanssa. Lisäksi kuntien käytännöt perheen sosiaalietuuksissa vaihtelevat. Lapsen on vaikea käsittää vanhemman poissaolo. On myös perheitä, joissa lapsi kohtaa ja näkee päihdeongelmaa ja lähisuhdeväkivaltaa, jotka entisestään lisäävät hänen turvattomuuttaan. Näissä tilanteissa olisi äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota kunnissa tapahtuvaan ehkäisevään perhetyöhön, jossa jo ennen rangaistuksen toimeenpanoa tuetaan lasta ja perhettä. Vangin lapsi saattaa olla sijoitettu laitokseen tai toiseen perheeseen. Näillä tahoilla ei välttämättä ole tietoa, kuinka vanhemman tuomiosta tulisi puhua lapsen kanssa.

Vuosien mittaan projekteissa toimiessamme havaitsimme, että vankiperheiden kanssa työtä tekeviä tahoja on paljon, mutta ne ovat kuitenkin hajallaan ympäri maata. Projektien aikana nousi myös useilta tahoilta esille tarve koota yhteen foorumi, jossa olisi mahdollista pohtia omassa työssä kohdattuja asiakastilanteita.
Saadaksemme koottua yhteen eri tahoilla olevaa osaamista ja tietotaitoa kutsuimme koolle Vankiperhetyön verkoston. Verkostossa on jäseniä mm. Rikosseuraamusvirastosta, Vankeinhoitolaitoksesta, Kriminaalihuoltolaitoksesta, sosiaalivirastosta, päihdehuollosta ja kolmannelta sektorilta. Verkoston tavoitteena on mm. vankiperhetyön osaamisen kokoaminen ja levittäminen, vankiperhetyössä havaittujen hyvien yhteistyökäytäntöjen siirtäminen ja keskeisten työssä esiintyvien ongelmakohtien esillä pitäminen sekä näistä tiedottaminen.

Verkostossa on nähty tärkeäksi kiinnittää huomiota vankiperheen ja erityisesti perheen lapsen asemaan. Tavoitteeksi kuluvalle vuodelle asetettiin mm. vankiperheen läheisten ja erityisesti lapsen unohdetun aseman esille tuonti eri foorumeilla. Lisäksi tarvitaan tutkimusta ja tiedon keräämistä lapsista, jotka elävät vankeuden varjossa. Useilla näistä lapsista on suuri riski ylisukupolvisen rikollisuuden siirtymiseen, ellei asiaan kiinnitetä nykyistä enemmän huomiota.

Lapsi ei voi odottaa, hän tarvitsee suoraa apua.

» Tutustu Kriminaalihuollon tukisäätiön Ehjä perhe -hankkeeseen

* Kirjoittaja on perheterapeutti ja projektikoordinaattori Kriminaalihuollon tukisäätiön Ehjä perhe -hankkeessa.