Tiina Sutinen*

”Joskus tuntuu siltä, että sitä verkkoo ei oo joko ollenkaan tai jos pyydät, niin et erroon pääse…Oot tarkkailussa koko loppuikäs…”

Naisten päihteiden käyttö muodostaa monimuotoisen ja monitasoisen ilmiön. Katsaus historiaan osoittaa, että sitä on esiintynyt antiikin ajoista lähtien. Esimerkiksi Vanhassa Testamentissa, kun Hannah tuli temppeliin rukoillakseen poikansa vuoksi, pappi moitti häntä yleisestä juomisesta. Kätilötyön historiasta löytyy mainintoja siitä, kuinka kätilöille maksettiin synnytyksessä avustamisesta viinalla ja kätilöt olivat tämän vuoksi huonomaineisia. Vanhoissa kotimaisissa filmeissä päihteitä käyttävä nainen on kuvattu turmeltuneena ja langenneena. Ensimmäiset kansainväliset naisten päihteiden käyttöä käsittelevät systemaattiset kirjallisuuskatsaukset ovat 1970 – ja 1980- luvulta.

Valtaosa päihteitä käyttävistä naisista on hedelmällisyysiässä ja neuvolassa asioivia. Suhtautuminen naisten päihteiden käyttöön on polarisoitunutta kuten väitöskirjani (Sutinen 2010) osoittaa.  Päihteitä käyttävä raskaana oleva tai pienten lasten äiti herättää ristiriitaisia tunteita – sääliä ja hämmennystä. Haastattelemani naiset toivat esiin, että neuvolassa asioivien naisten päihteiden käyttö jää herkästi tunnistamatta.  Työntekijät eivät sitä kysy ja naiset eivät välttämättä oma-aloitteisesti siitä kerro. Kuitenkin naiset olisivat halukkaita puhumaan päihteiden käytöstään huomattavasti työntekijöitään enemmän. He toivoivat myös enemmän keskustelua puolison päihteiden käytöstä ja päihteiden käytön vaikutuksista koko perheeseen. Päihteitä käyttävät naiset olisi tärkeää ottaa mukaan hoidon kehittämiseen, jotta se vastaisi paremmin heidän erityistarpeisiinsa.

Naisten päihteiden käytössä on yhtäältä kysymys vaikeasti päihdeongelmaisten naisten hoidon erityispiirteistä, toisaalta nuorista naisista, jotka ovat ehkä haitallisen päihteiden käyttönsä alkutaipaleella. Olisikin tärkeä selkiyttää sitä, miten nämä erilaiset naiset voitaisiin tavoittaa ja millaisia yksilöllisiä työmenetelmiä tulisi käyttää. Päihteiden käytön tunnistamista ja puheeksi ottamista varjostaa tällä hetkellä työntekijöiden korjaavan työn painotus ja ongelmakeskeinen puhe. Mikäli nainen nähdään vaikeasti päihdeongelmaisena, hänen hoitovastuu siirtyy päihdehuollon erityispalveluihin. Sen sijaan kohtuudella päihteitä käyttävien naisten kanssa päihdeaiheista keskustelua ei yleensä jatketa.

Naiset kertoivat, että neuvolassa nainen kohdataan naisena ja äitinä, mutta muissa palveluissa päihdeongelmaisena, eikä näin välttämättä saavuteta hoidollista kokonaisuutta, joka tukisi naista eheytymään. Myös naisten hoitojärjestelmä on usein monimuotoinen ja hoitovastuu jakautuu eri toimijoiden kesken. Päihteitä käyttävät naiset asioivat useiden hoitojärjestelmien rajapinnoilla. Naisten kanssa työskentelyn tulisi olla rajapinnoilla tapahtuvaa. Myös yhteistyö mielenterveystyöhön tulisi rakentaa vahvemmaksi. Suomessa päihteitä käyttävien naisten hoitoa on kehitetty päihde-ensikodeissa, erikoissairaanhoidossa ja eri projektirahoitusten turvin. Kuitenkin neuvolatyössä terveyden edistäminen hakee muotoaan päihdehoitotyöhön liittyvissä kysymyksissä.

Päihteitä käyttävien naisten hoito edellyttää nykyistä vahvempaa yhteistä osaamista varhaisvaiheen päihdehoitotyössä ja terveyden edistämisessä. Lisäksi olisi tarpeen konkretisoida työn tavoitteita, sisältöjä ja työmenetelmiä terveyden edistämisen, riskien ehkäisyn ja varhaisvaiheen päihdehoitotyön näkökulmasta.  Pysyvien muutosten aikaansaaminen edellyttää tukea johtavilta viranhaltijoilta ja riittäviä resursseja. Työyksiköiden johtamiskulttuuri ja linjaukset vaikuttavat siihen, miten kunnissa arvostetaan ja kehitetään päihteitä käyttävien naisten hoitotyötä. Päihteitä käyttävien naisten hoidossa tarvitaan moniammatillisen yhteistyön johtamista.

Väitöskirja "Hoitomalli äitiys- ja lastenneuvolassa asioivien päihteitä käyttävien naisten hoitotyöhön" on luettavissa kokonaisuudessaan täältä

*Tiina Sutinen on TtT, THM, psykiatrinen sairaanhoitaja, joka toimii lehtorina sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla Savon ammatti- ja aikuisopistossa