Keskittyessämme alkoholinkäyttäjään unohdamme helposti, että hänen läheisyydessä elää ehkä suurikin joukko ihmisiä, joihin alkoholinkäyttö vaikuttaa. Perheenjäsenet, ja erityisesti lapset ovat niitä, jotka joutuvat kantamaan kaikkein suurimman taakan läheisen juomisesta. Lasten näkökulmia aikuisten alkoholinkäyttöön ja ongelmiin ei kuitenkaan ole juurikaan pohdittu.
Lapsinäkökulman kannalta on tärkeää huomata, että lapsen kokemukset ja näkökulma asioista voivat poiketa aikuisten näkökulmista. Perhettä ei näin pitäisi yksioikoisesti olettaa yhtenäiseksi yksiköksi, jossa kaikki ovat samaa mieltä ja ”vetävät yhtä köyttä”. Alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa eläneet ihmiset kertovat, että heille lapsuudenperhe oli ristiriitojen ja erimielisyyden paikka, jossa alkoholiongelmainen ja muut olivat usein vastakkain.
Lasten näkemyksiä vanhempien alkoholinkäytöstä olisi tärkeää kuulla. Yksi keskeinen syy tähän on se, että lapset kokevat tässä ja nyt asioita, joiden ei pitäisi nykyisen lapsuuskäsityksemme mukaan kuulua heidän kokemuksiinsa. Suomi on allekirjoittanut YK:n lasten oikeuksien sopimuksen, joka korostaa lapsen yksilöllisyyttä ja ihmisarvoista elämää. Pahimmillaan elämä alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa saattaa olla ristiriidassa lasten oikeuksien kanssa.
Miten lapsen ja aikuisen näkökulmat läheisen alkoholiongelmiin eroavat toisistaan? Toki samojakin kokemuksia on, mutta paljon on myös erilaista, ja asiat, joita aikuiset pitävät tärkeinä ja keskeisinä eivät välttämättä ole sitä lasten mielestä. Lapset saattavat esimerkiksi olla aikuisia tarkkanäköisempiä ja suorasukaisempia, sillä he eivät vielä ole oppineet kulttuurissa vallitsevia selittelyjä ja alkoholiongelmien piilottelua. Uudempi tutkimus antaa viitteitä siitä, että lapset kokevat vanhemman alkoholinkäytön ongelmalliseksi helpommin kuin ympärillä olevat aikuiset.
Kun kyseessä ovat vanhempien alkoholiongelmat, vaikuttavat ne eri tavoin lähellä eläviin lapsiin ja aikuisiin. Lapset ovat enemmän aikuisten ”armoilla” niin, ettei heillä esim. ole mahdollisuutta tai tehokkaita keinoja hankkiutua häiritsevästä alkoholinkäyttäjästä eroon. Lapset myös saattavat joutua kärsimään aikuisia enemmän sen vuoksi, että perheen rahat ovat aikuisten hallussa, jolloin ehkä huolehditaan pelkästään aikuisten mielihalujen toteuttamisesta eikä lainkaan lasten tarpeista. Lasten äänen kuulumattomuus yhteiskunnassa, päihde- ja muiden palveluiden rakentaminen aikuisten ehdoilla myös vaikuttavat siihen, ettei lasten ole yhtä helppoa saada apua kuin aikuisten.
Lasten näkökulmasta tietoiseksi tuleminen, lasten kokemusten huomioon ottaminen päätöksenteossa ja lasten kuuleminen heitä koskevissa asioissa on osa nykyaikaista yhteiskuntaa. Vanhempien tai aikuisten alkoholinkäytön osalta lasten ääni kuuluu kuitenkin vielä heikosti. Lapsia kuuntelemalla ja heidän näkökulmansa huomioimalla alkoholin aiheuttamia haittoja voitaisiin mahdollisesti vähentää nykyistä tehokkaammin.
Lasten mielipiteiden ja näkemysten huomioon ottaminen on erityisen tärkeää silloin, kun pyritään auttamaan vanhempiensa alkoholinkäytöstä kärsiviä lapsia. Tietomme, käsityksemme ja luulomme ”lapsen parhaasta” eivät vastaa välttämättä sitä, mitä lapset itse ajattelevat. Jotta lapset saisivat apua joka todella toimii, on tärkeää kuulla lasten omia mielipiteitä ja ottaa heidät mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon.
YTT Maritta Itäpuisto
Kirjoittaja on tehnyt väitöskirjan aiheesta "Kokemuksia alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa eletystä lapsuudesta" (2005).
