Vanhempien alkoholinkäytön ja perhe- ja lähisuhdeväkivallan yhteisesiintyvyys*
Tutkimustietoa
Vanhempien alkoholin väärinkäyttö ja perhe- ja lähisuhdeväkivalta esiintyvät valitettavan usein samanaikaisesti. Tilanne on omiaan aiheuttamaan haittoja kaikille perheenjäsenille. Lapsille ja nuorille seurauksena voi olla ongelmia terveydentilassa, opinnoissa, ihmissuhteissa tai tunne-elämässä. Vanhempien tilanteeseen saattaa liittyä joukko muitakin ongelmia, kuten lääkkeiden tai huumeiden väärinkäyttöä, mielenterveysongelmia, työttömyyttä tai sosiaalista syrjäytymistä.
Vanhempien alkoholin väärinkäyttö ja perhe- ja lähisuhdeväkivalta ovat erillään tärkeitä teemoja eurooppalaisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa. Silti vain harvoissa tutkimuksissa ja poliittisissa linjauksissa on tuotu esiin tarvetta tarkastella niiden yhteisesiintyvyyttä ja vaikutusta lapsiin ja perheisiin.
Esimerkiksi YK:n pääsihteerin tutkimus lapsiin kohdistuvasta väkivallasta vuodelta 2006 sisältää luvun lapsiin kohdistuvasta väkivallasta kotona ja perheessä. Siinä ei kuitenkaan käytännössä lainkaan mainita väkivallan ja päihteiden väärinkäytön välistä yhteyttä.
Silti on olemassa näyttöä siitä, että alkoholin väärinkäytön, väkivallan ja muiden ongelmien keskellä eläminen saattaa olla ”kaksoisuhka” monille lapsille ja nuorille:
Tutkimuksen mukaan sekä perhe- ja lähisuhdeväkivalta että päihteiden väärinkäyttö kasvattavat jo yksinään lasten riskiä kärsiä niin välittömistä ja jopa merkittävistä haitoista kuin pitkäaikaisista negatiivisista seurauksista. Jos nämä kaksi tekijää esiintyvät yhtä aikaa, vaarat kertautuvat ja riskit lisääntyvät. (Evans D in Harbin & Murphy, 2006, 74.)
Kun perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä vanhempien huumeiden- tai alkoholinkäyttö esiintyivät yhtä aikaa, olivat seuraukset kaikilla lapsen elämän osa-alueille vakavammat. (Cleaver, Nicholson, Tarr, Cleaver, 2006, 5.)
Vuonna 2007 ENCARE-verkosto sai valmiiksi ALC-VIOL-tutkimusprojektin. Siinä viiden ENCARE-maan (Saksa, Englanti, Puola, Malta ja Espanja) 12–18-vuotiailta nuorilta kysyttiin, millaista elämä on molempien ongelmien keskellä. Tutkimuksessa mitattiin, kuinka paljon vanhemman juominen vaikuttaa lapsiin. Mittaus tehtiin CAST-testin avulla (Children of Alcoholics Screening Test). Sen kuusi osiota käsittelevät juomiseen liittyviä väkivallan ja aggression kokemuksia.
CASTin mukaan sekä isän että äidin juominen ja väkivaltaisuus vaikuttavat negatiivisesti. Puolet lapsista kertoi olleensa peloissaan vanhemman juomisen vuoksi jossain vaiheessa elämäänsä. Kiinnostava tutkimustulos oli, että aggressio ja epäjärjestys aiheuttivat lapsille ja nuorille merkittävämpiä haittoja kuin ongelmajuominen sinänsä.
» Lataa tutkimusraportti kokonaisuudessaan Encare-verkoston sivuilta.
Toinen mittava tutkimus, jo aikuisiksi kasvaneista alkoholistivanhempien lapsista, paljasti että he muistivat todennäköisemmin tapahtumia, joihin liittyi kiistelyä, riitelyä ja väkivaltaa kuin ongelmajuomista. Tutkimuksen tekijät sanovat, että ”--- väkivalta välittää tietoa siitä kuinka laajoja vanhemman ongelmajuomisen vaikutukset ovat lapsiin ja nuoriin---”.
Amerikkalaisessa tutkimuksessa puolestaan tuli ilmi, että pahoinpidellyksi tuleminen ja vanhempien välisen väkivallan todistaminen ennustivat sekä masennuksen että aggression oireita paremmin kuin eläminen vanhemman alkoholin väärinkäytön kanssa. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä olivat vanhemman sukupuoli ja väkivallan laatu: henkinen väkivalta muodosti merkittävän riskin.
Toisessa tutkimuksessa, joka käsitteli huumeita käyttävän isän – heistä 75 % väärinkäytti myös alkoholia – kanssa elävien lasten psykososiaalista pärjäämistä, osoitettiin, että miehen naista kohtaan tekemällä väkivallalla oli kaikkein voimakkaimmin negatiivinen vaikutus lapsen toimintakykyyn.
Syy vai seuraus?
Kaikki toiminta, joka tapahtuu alkoholinkäytön yhteydessä, oli se sitten väkivaltaista tai jotakin muuta, juontuu yksilön, välittömän ympäristön ja kulutetun alkoholimäärän vuoropuhelusta. Näyttää siltä, että alkoholia kannattaa tarkastella paremminkin väkivaltaisen käytöksen edistäjänä kuin sen aiheuttajana. Alkoholin rooli on todennäköisesti moniulotteinen.
Vanhempien alkoholin väärinkäytönja perhe- ja lähisuhdeväkivallan välinen suhde on hyvin monimutkainen, etenkin kun yleensä samalla esiintyy muitakin ongelmia. Siitä, onko näillä kahdella ongelmalla syy-seuraussuhde, väitellään jatkuvasti. Monien mielestä kausaaliajattelu vähentäisi tekijän vastuuta teoistaan.
Jokin yhteys näillä kahdella asialla kuitenkin on. Alkoholinkäyttö ennustaa aggressiivista tai väkivaltaista käytöstä ja on todennäköisesti osa sekä aikuisen väkivallantekijän että uhrin elämää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yksi käyttäytymismalli aiheuttaa toisen, ja että alkoholinkäyttö kumoaisi väkivallantekijän syyllisyyden.
Ongelman luonne
Vanhemman alkoholin väärinkäytön tai perhe- ja lähisuhdeväkivallan kanssa elämisen ydinkokemus on hyvin samantyyppinen monilla lapsilla ja nuorilla.
Sekä vanhemman alkoholin väärinkäytön että perhe- ja lähisuhdeväkivallan varjossa eläminen saattaa tuottaa kasautuvia haittoja lapsille ja nuorille ja lisätä riskiä erilaisiin ongelmiin. Eläessään kahden äärimmäisestä ennalta arvaamattomuudestaan tunnetun käyttäytymismallin keskellä lapsi tai nuori saattaa joutua voimakkaaseen tunnemyllerrykseen. Pintaan nousee esimerkiksi hämmennystä, epävarmuutta, suuttumusta, surua, häpeää tai pelkoa.
Aikuisilla väkivallan uhreilla itselläänkin on riski väärinkäyttää alkoholia. Juominen voi olla keino selviytyä väkivallasta. Uhrin oma juominen saattaa edelleen kasvattaa hänen todennäköisyyttään joutua perhe- tai lähisuhdeväkivallan uhriksi, mutta oma päihteidenkäyttö ei tee häntä syylliseksi väkivaltaan. Kuitenkin on paljon yleisempää, että tekijä on juonut väkivaltatilanteen yhteydessä eikä uhri.
On hyvä muistaa että ihmiset, jotka ovat väkivaltaisia ja aggressiivisia, käyttäytyvät yleensä sen mukaisesti riippumatta siitä, käyttävätkö he alkoholia (tai huumeita) vai eivät. Alkoholi saattaa kuitenkin kasvattaa väkivaltaisen tilanteen todennäköisyyttä, esiintymistiheyttä ja vakavuutta.
Lue lisää aiheesta:
» Millainen on lapsen kokemus?
» Mitä minä voin tehdä asialle?
» Kirjallisuutta
*Artikkeli perustuu Lorna Templetonin Encare.info -sivustolle kirjoittamaan artikkeliin