*Henna Pirskanen Syyskuu 2007
Suomalaisessa yhteiskunnassa alkoholinkäyttö ja humalajuominen kuuluivat keskiolutvallankumoukseen asti lähinnä miehille. Siksi myös alkoholin ongelmakäyttäjät olivat pitkään enimmäkseen miehiä. Nykyisin naisten juomatavat ovat lähestyneet miesten juomatapoja, mutta edelleen suurin osa alkoholiongelmaisista on miehiä.
Kun naisten päihteidenkäyttö on lisääntynyt, päihdeongelmaiset äidit ja sikiövauriot ovat nousseet julkiseen keskusteluun. ”Päihdeisiä” tai runsaasti juovia isiä ei sen sijaan ole juuri nostettu puheenaiheeksi. Esimerkiksi juovien isien kyvystä toimia vanhempina lapsilleen ei ole liiemmin keskusteltu. Tämä saattaa johtua siitä, että mielikuvat äidistä ensisijaisena vanhempana ja lasten huolehtijana elävät perheiden todellisuudessa yhä vahvasti. Isien merkitystä ja läsnäoloa lapsen elämässä sekä isän tärkeyttä etenkin heidän samaa sukupuolta oleville lapsilleen, eli pojilleen, on kuitenkin alettu korostaa etenkin yhteiskuntatieteellisen isyystutkimuksen saralla.
Isyys ylipäänsä on käynyt läpi suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. Siksi isyyden toteuttamiseen liittyvät sukupolvien väliset erot voivat olla hyvin näkyviä. Vielä sodanjälkeisten sukupolvien kohdalla puhuttiin yleisesti leivän kotiin tuovista isistä, jotka saattoivat olla poissaolevia, perheen arkeen osallistumattomia isiä. Tällaisten isien tapa toteuttaa isyyttään on ollut usein niin sanottua ohutta isyyttä. Heidän nuoruudessaan isyys ja isien osallistuminen perhe-elämään eivät vielä välttämättä olleet päivänpolttavia aiheita.
Sen sijaan nuoremmat miehet ovat kasvaneet aikana, jolloin uudenlaisen ja osallistuvan isyyden ajatukset ovat jo lyöneet läpi. Siksi he saattavat ajatella isyyden vaatimuksista eri tavalla kuin omat isänsä. Osin seurauksena tästä, tämän päivän isät huolehtivat usein aiempaa enemmän lapsistaan, osallistuvat lasten elämään ja kantavat vastuuta kodin ja arjen pyörittämisestä.
Isän juominen saattaa kuitenkin aiheuttaa sen, ettei hän ole läsnä lapsilleen. Isä voi olla paikalla mutta poissaoleva, tai aivan konkreettisestikin poissa. Pojat saattavat kokea hyvin tärkeänä sen, että isän kanssa olisi yhteisiä harrastuksia tai isä-poika-aikaa, mutta näin ei aina ole, mikäli isän juominen vie huomion perheeltä. Siksi juova isä saattaa olla puuttuva isä. Toisaalta, mikäli juova isä omistaa juomisestaan huolimatta aikaa perheelleen ja lapsilleen, häntä ei välttämättä mielletä poissaolevaksi isäksi – isä saattaa tästä huolimatta osallistua poikiensa elämään.
Oman väitöskirjani aiheena ovat nyt jo aikuisten poikien kokemukset runsaasti juoneiden isien isyydestä ja mieheydestä. Tahdon selvittää, kuinka nuoret miehet ovat kokeneet välinsä isään lapsuudessa ja nuoruudessa ja millaisina isinä pojat ovat pitäneet heitä. Onko juova isä hyvä isä? Entä mitä pojat ajattelevat isiensä mieheydestä? Alkoholin on nähty olevan jopa osa suomalaista maskuliinista kulttuuria ja siksi siihen liitetään helposti miehisiä määreitä. Toisaalta voidaan ajatella, että juova mies on jopa heikko ja feminiininen, jos hän ei ole rationaalinen eikä kontrolloi itseään ja tekemisiään. Siksi on kiintoisaa, millaisia mieheyskäsityksiä pojilla on juovista isistään.
Tutkimuksessani useat jo isiksi tulleet miehet olivat pohtineet paljon isyyttään suhteessa omaan juovaan isäänsä. Useat heistä tahtoivat olla erilaisia, jopa täysin päinvastaisia isiä kuin omat isänsä: kantaa vastuuta, viettää aikaa lapsen kanssa, näyttää välittämistä – ja olla juomatta lasta häiritsevästi.
Kykenemättömyys olla isä lapsille ei kuitenkaan aina vaikuttaisi johtuvan puhtaasti isän juomisesta. Pojat saattavat mieltää, että joidenkin luonteenpiirteidensä vuoksi heidän isänsä ei olisi hyvä isä edes raittiina. Isä saattaa olla muutoin itsekäs ja kykenemätön ottamaan muita huomioon. Juominen on tällöin poikien mielestä vain yksi ilmaus tästä välinpitämättömyydestä.
Isän juominen voi olla kipeä aihe jakaa, etenkin jos juomisen vaikutukset perhe-elämään tai pojan ajatuksiin isästä ovat olleet suuria. Perhe-elämä koetaan yleisemminkin usein yksityiseksi asiaksi, josta ei mielellään puhuta ulkopuolisille. Isä-poika-suhteeseen liittyvät kysymykset voivat olla hyvin monimutkaisia, ja poikien kokemukset isän juomisesta suuresti vaihtelevia. Tätä isyyteen ja mieheyteen liittyvää problematiikkaa toivonkin pystyväni avaamaan ja valottamaan väitöskirjatutkimuksessani haastattelujen avulla lisää.
-
* Kirjoittaja on YTM ja ma. assistentti Jyväskylän yliopistossa.