VTM Anna Leppo*

Äitiysneuvolat ovat avainasemassa päihdeongelmaisten odottajien tunnistamisessa ja heidän eteenpäin ohjaamisessaan. Neuvolassa tulisi jokaisen raskaana olevan naisen päihteiden käyttö ennen raskautta ja sen aikana kartoittaa tarkkaan strukturoidun kyselylomakkeen (esim. AUDIT) avulla. Myös päihdeongelmaiset naiset hakeutuvat lähes poikkeuksetta raskaaksi tultuaan neuvolaan.

Toisinaan päihdeongelmainen äiti kertoo itse päihdeongelmastaan työntekijälle, mutta äiti voi myös yrittää salata ongelmansa. Työntekijän tulee tiedostaa, että päihdeongelma ei läheskään aina näy päälle päin: miellyttävästi käyttäytyvän, siistin ja tavallisen oloisen ”naapurintytön” tai asiallisen ja työssä käyvän varttuneemman odottajan päihteiden käyttö voi olla runsasta tai hänellä voi olla suoranainen päihdeongelma.

Mikäli äiti kertoo itse päihdeongelmastaan työntekijälle tai mikäli neuvolan työntekijä epäilee jonkin asteista päihdeongelmaa, äiti tulee ohjata eteenpäin päihdeongelmiin erikoistuneelle äitiyspoliklinikalle. Mikäli äiti on haluton tällaiseen kontaktiin, työntekijän tehtävä on motivoida äitiä. Yleensä on tarkoituksenmukaista, että äiti käy Eritysäitiyspoliklinikka (EÄP)-seurannan lisäksi jokseenkin normaalisti myös neuvolassa, mutta päällekkäisiä tutkimuksia ei luonnollisesti kannata tehdä. (» Lue artikkeli erityisäitiyspoliklinikan toiminnasta)

Aina päihdeongelmainen äiti ei kykene raskauden aikana vähentämään päihteiden käyttöä tai lopettamaan sitä. Päihteiden käytön lopettaminen on vaikeasti päihdeongelmaiselle äidille hankalaa, vaikka äiti olisi siihen motivoitunut ja kantaisi aitoa huolta sikiön hyvinvoinnista.

Vaikeasta päihdeongelmasta toipumisen prosessiin alkutaipaleeseen kuuluvat usein huono hoitomotivaatio ja myös epäonnistuneet hoitoyritykset. Etenkin opiaattiriippuvuuden kohdalla jo pelkät fyysiset vieroitusoireet ovat hyvin vaikeita. Päihteiden käyttö voi myös olla niin iso osa äidin elämäntapaa ja sosiaalisia suhteita, että käytön lopettaminen on kuin ”hyppy tuntemattomaan”. Raskaus kuitenkin yleensä lisää äidin motivaatiota ja voimavaroja hoitaa päihdeongelmaansa. Esimerkiksi opiaattiriippuvaisen äidin kohdalla tieto vastasyntyneen mahdollisista vieroitusoireista voi osaltaan motivoida äitiä siirtymään jo raskauden aikana kontrolloituun korvaushoitoon ja pienentämään käyttöannoksia suunnitellusti synnytyksen lähestyessä.

Päihdeongelmaisen odottajan hoidosta vastaa yleensä erityisäitiyspoliklinikka tai vastaava erikoistunut hoitotaho. Hoitotavoitteet on mitoitettava äidin tilanteen mukaan: yhden äidin kohdalla tavoitteena on päihteettömyyden jatkuminen ja vanhemmuuteen valmistautuminen, toisen kohdalla päihteettömyys tai siirtyminen korvaushoitoon ja kolmannen kohdalla se, että äiti kävisi raskauden seurannassa mahdollisimman usein.

Lue myös Anna Lepon artikkelit:

» Erityisäitiyspoliklinikan toiminnasta

» Miten kohdata päihdeongelmainen odottaja?

 
Lue lisää aiheesta:

Ritva Keski-Kohtamäki: Hoitoa vai hyysäystä? Päihdeongelmaisten äitien hoito HUS:n Naistenklinikalla, Kätilölehti, 2/2005

Sinikka Taipale ja Anneli Ollila: Päihdekäytön monet kasvot raskaana olevilla sekä vauvaperheillä. Vauvaperhetyö Tampereen yliopistollisen sairaalan päihdepsykiatrisella aikuispoliklinikalla. Kätilölehti, 2/2005.

* VTM Anna Leppo

Kirjoittaja valmistelee Helsingin yliopiston Sosiologian laitoksella väitöskirjaa päihdeongelmaisten odottajien hoidosta erityisäitiyspoliklinikalla.