Päihdeongelma ja varhainen vuorovaikutus

Varhaisen vuorovaikutussuhteen laatu on tärkein lapsen kehitystä ennustava tekijä. Kiintymyssuhde lapsen ja vanhemman välillä luo perustan elämän ihmissuhteille. Turvallinen kiintymyssuhde vanhemman ja lapsen välillä mahdollistaa lapsen tunteiden ja tarpeiden ilmaisun. Näihin vastaaminen vanhemman taholta saa lapsen kokemaan olevansa hyväksytty. Kokemus siitä, että kykenee hoitamaan lastaan ja ymmärtämään tämän tarpeita mahdollistaa vanhemmuuden itsetunnon rakentumisen.

Äidin alkoholin- ja huumeidenkäyttö vaikeuttaa varhaista vuorovaikutusta äidin ja lapsen välillä. Riskitekijöitä voi olla esimerkiksi: voimakkaita pelkoja ja huolta lapsen terveydestä ja kehityksestä; syyllisyyttä mahdollisesti tälle aiheuttamasta vahingosta; pelkoa viranomaisten suhtautumisesta; päihdeongelman lisäksi vaikea psykososiaalinen ja henkilökohtainen tilanne (psyykkistä oireilua, taloudellisia vaikeuksia, asunnottomuutta, työttömyyttä).

Alkoholi- ja huumeriippuvaisilla äideillä on usein itsellään taustalla puutteellinen vanhemmuus johtuen omasta lapsuudentaustasta ja omista puutteellisista hoivakokemuksista. Monet alkoholi- ja huumeriippuvaiset äidit ovat yksinhuoltajia tai elävät löyhässä parisuhteessa, jossa kumppanilla on myös päihdeongelma. Äidin eristäytyminen ihmissuhteissa ja yksin äitiyden kanssa jääminen voi saada äidin tukeutumaan lapseensa ja lohduttautumaan lapsestaan vinoutuneella tavalla

Lähde: Elina Savonlahti ja Marjaterttu Pajulo: Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus –tieteen näkökulma. Kirjassa: Maarit Andersson (toim) Tartu hetkeen. Apua ja hoitoa päihteitä käyttäville vauvaperheille. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 27; 2001.

Lue lisää
» Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni projektista

Verkossa
» Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneet Ensi- ja turvakotienliiton hoitokodit